Kolumni Forum24:ssä 10.6.2008

Odottamatonta zäpinää

Alkaa joskus vähän hirvittää. Näin kommentoivat monet kehitystä, mikä on maakunnassamme meneillään kauppakeskusrakentamisen kanssa. Elämme ostosparatiisien buumiaikaa: nyt halutaan superjättimarket joka pellolle ja pientareelle. Meno alkaa tosiaan jo hieman hirvittää, sillä arvovaltaisten luottamuselinten päättämien maankäyttöstrategioiden ja kaavojen kestävyyttä koetellaan tosissaan. Alueiden käytön jos minkä tulisi olla huolella suunniteltua, sillä ratkaisut muovaavat yhdyskuntarakennetta vuosikymmeniksi. Sitä varten meillä on kaavat. Maakunnan tasolla toimintojen sijoittelu on esitetty maakuntakaavassa. Toimintaa ohjaavat ainakin valtioneuvoston linjaamat valtakunnalliset maankäytön tavoitteet sekä maankäyttö- ja rakennuslaki. Meno ei missään nimessä ole kuin villissä lännessä, vaan rakentaminen on yleensä hyvin huolellisesti säänneltyä. Mutta mitä onkaan tapahtumassa: erilaisten ideaparkien ja ostoskylien kaupparatsut laativat markettisuunnitelmia minkä ehtivät. Ja ihan ohi yhteisesti hyväksyttyjen kaavojen. Sankariministeri Jan Vapaavuori (kok.) on onneksi jo herännyt ja pyytänyt selvityksen alueellisilta ympäristökeskuksilta.

Hyvä Jan! Olet oikealla asialla. Otetaanpa esimerkiksi Kempeleeseen puuhattava Zatelliitti. Paljon puhutulla Kempeleen kunnan osayleiskaavaluonnoksella tavoitellaan kymmenien ja taas kymmenien tuhansien kerrosalaneliöiden ostosparatiisia nelostien varteen. Maankäyttö- ja rakennuslaki sääntelee kauppapaikkarakentamista 58 ja 114 pykälissä. Vähittäiskaupan suuryksikön (yli 2000 k-m2) voi rakentaa vain maakuntakaavan tai yleiskaavan keskustatoimintojen alueelle, ellei kaavoissa ole erikseen osoitettu kauppapaikkaa. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa ei näitä erillisiä merkintöjä ole. Olemme katsoneet, että yhteisissä yleiskaavoissa osoitetaan alueidenkäyttö tarkemmin. Zatelliittia ei kuitenkaan ole paikannettu Oulun seutuyleiskaavaan. Niinpä, kyseisen vähittäiskaupan suuryksikön aluevaraus ei ole maakuntakaavankaan mukainen. Maakuntakaavan linja on yhdyskuntarakenteen hajoamisen estäminen sekä kuntakeskusten ja Oulun aluekeskusten (kuten Kaakkuri, Linnanmaa) tukeminen, jolloin päivittäistavaroiden haku on mahdollista muutenkin kuin henkilöautolla.

Ikävä tulee aikoja, jolloin tavoiteltiin Oulusta valtakunnan kakkospääkaupunkia. Ajatuksissa oli Oulu, ei vain aluekeskuskaupunki, vaan Suomen toinen pääkaupunki. Puheista ei ole kauan, vaikka ne tuntuvatkin tulevan kuin toiselta planeetalta. Tapahtunut kehitys on tosiasiassa vienyt vallan toiseen suuntaan: seudun kuntarakenne ei ole kehittynyt, toisin kuin vaikkapa Kouvolassa, Hämeenlinnassa tai Salossa. Puhumattakaan Jyväskylästä ja Lahdesta, jotka rynnistävät yli sadan tuhannen asukkaan sarjassa rinnalle ja jopa ohi. Kaupunkikeskustan ulkopuolelle rakentuvat shoppingcenterit syövät Oulun kaupungin elävyyttä ja vetovoimaa. Miksette pyrkisi Oulun keskustaan, ideaparkit ja muut? Nyt tarvitaan kaupunkipolitiikkaan ryhtiliike. Vapautetaan sisäiset janvapaavuoremme: tarvitsemme ryhdikästä urbaania yhdyskuntapolitiikkaa sekä sitoutumista yhteisiin päätöksiin. Tarvitsemme uusia unelmia paremmasta kaupunkiseudusta, erityisesti joukkoliikenteen tuomista uudelle vuosituhannelle ja jopa seudullista raideliikennettä. Huolehtimalla kestävästä kaupunkipolitiikasta, jossa menneen maailman peltomarketit eivät pääse tärväämään tavoiteltua yhdyskuntarakennetta, vastaamme parhaiten myös tulevaisuuden polttaviin haasteisiin kuten väestön ikääntymiseen liittyviin palvelutarpeisiin sekä ilmastonmuutokseen.

Tytti Tuppurainen

Kirjoittaja on Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston puheenjohtaja (sd.)