Mielipidekirjoitus Kalevassa 17.6.2008

SDP onnistui valitessaan Urpilaisen

SKP:ssä ja Vasemmistoliitossa vaikuttanut emeritusprofessori Antero Jyränki
valutti katkeruuttaan SDP:n puheenjohtajavalinnasta Kalevan alakerrassa 13.6.
Jyrängin mielestä SDP valitsi väärin Jutta Urpilaisen valitessaan.
Perusteluiksi hän koetti esittää uuden puheenjohtajan nuoruutta ja
kokemattomuutta, olipa sukupuolessa ja ulkonäössäkin jotain vikaa. Jälkimmäisen vian hän paikansi koko puheenjohtajistossa, viitaten ilmeisimmin uuteen varapuheenjohtajaan Maria Guzenina-Richardsoniin. Jyrängin kirjoituksesta jäi päällimmäiseksi hänen valitsemansa sana: matalamielisyys.

Olin itse mukana valitsemassa uutta puoluejohtoa 349 muun jäsenäänestyksellä
valitun kokousedustajan kanssa ja voin siksi kertoa miltä asia näytti
kokoussalin ja puolueen sisäpuolelta. Meihin Jutan poliittinen linjanveto ja
karisma teki vaikutuksen. Mieliala kokouksessa oli varauksettoman innostunut – suorastaan hersyvä. Ja kysymys oli kuitenkin meistä perusdemareista, joita voi nimitellä monin tavoin, mutta useimmiten ei liian herkästi syttyviksi. Kukin aikakausi tuottaa näköisensä johtajat, ja SDP:ssä on nyt uuden sukupolven aika.

Ikään ja kokemukseen vedoten Antero Jyränki tarjosi jälkikäteen paremmaksi
vaihtoehdoksi Erkki Tuomiojaa. Arvostan Tuomiojaa, niin kuin varmasti useimmat
SDP:n kannattajat. Hän ei kuitenkaan ollut meidän valintamme. Halusimme valita
puheenjohtajan oman mielemme mukaan, emme ulkopuolisten meille tarjoamaa. Jutta Urpilainen sai kokouksessa erittäin vahvan kenttäväen tuen.

Itse en koskaan jaa ihmisiä sukupolvien mukaan. Se on paitsi matalamielistä,
myös turhanaikaista: nuori tai vanha ikä ei kerro ihmisestä paljonkaan. SDP
luottaa, että puheenjohtajassa on sekä näkemystä että viisautta. Sitä paitsi, Jyrängin haitalliseksi tuomitsema nuori ikä paranee vääjäämättä ajan myötä.

Tytti Tuppurainen
SDP:n puoluekokousedustaja
Oulu