Synnyttäneiden osaston omahoitajajärjestelmää ei pidä purkaa

Kalevan yleisönosastopalstalla 17.12. ollut kirjoitus "Perhe, synnyttäjä ja vauvat Oysin säästökohteena" oli ällistyttävää luettavaa. Ällistys vaihtui pian suruksi: miten tämä voi olla mahdollista? Kirjoituksessa kerrottiin, että Oysin synnyttäneiden osastolla 14 vuoden alusta käyttöön otettu omahoitajajärjestelmä ollaan purkamassa. Miksi? Kirjoituksessa todettiin järjestelmän toimineen hyvin, ja että taloudellisesti kyse on vain muutamista sadoista tuhansista markoista. Voisivatko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajat julkisesti perustella aietta! Väitän että perustelut eivät vakuuta.

Minulla on omakohtaista kokemusta Oysin synnyttäneiden osastosta 14. Vietin osaston perhehuoneessa lokakuussa vajaan viikon vastasyntyneen esikoistyttäreni ja mieheni kanssa. Hoito ja opastus olivat liki niin täydellisiä kuin olisin voinut kuvitella! Meille osoitettu omahoitaja ja 24 tunnin vierihoito takasivat perheellemme yhden elämämme onnellisimmista ja turvallisimmista viikoista. Kärsivällisellä ja kiireettömällä tuella hoitajat antoivat meille parhaat mahdolliset eväät vastuulliseen ja osaavaan vanhemmuuteen. Tämän avun arvo on rahassa mittaamaton.

Omahoitajajärjestelmän purkaminen on mahdollisimman väärää politiikkaa. Samaan aikaan on tekopyhää olla huolissaan syntyvyyden laskusta, pienten lasten mielenterveysongelmista ja lapsiperheiden asemasta. Tämän päivän vastasyntyneiden vanhemmat tarvitsevat juuri sen kaltaista tukea kuin Oysin synnyttäneiden osaston omahoitajat ovat tarjonneet. Kokemusta pienistä lapsista ei ehkä perhekoon pienenemisen vuoksi ole ollenkaan, mikä aiheuttaa epävarmuutta ja pelkoa tuleville vanhemmille. Itse synnytyskin ja pienen vauvan hoito käyvät yhä ainutlaatuisemmiksi elämyksiksi ihmisten elämänhistoriassa, kun lapsia tehdään ehkä vain yksi tai kaksi. Tällöin kiireetön ja turvallinen alku pienelle ihmiselle ja tämän vanhemmille on parasta mahdollista hyvinvointipolitiikkaa. Uskon, että omahoitajajärjestelmällä on vertaansa vailla oleva ennaltaehkäisevä vaikutus. Julkisille varoille on tietenkin lukemattomia oikeutettuja tarpeita. Meiltä poliitikoilta kysytäänkin ryhtiä ja rohkeutta panostaa ennaltaehkäisyyn. Lasten ollessa kyseessä tällainen sijoitus kasvaa korkoa kaikilla taloudellisilla ja inhimillisillä mittareilla mitaten.

Omahoitajajärjestelmää ei saa purkaa, pikemminkin päinvastoin: perhehuoneita voisi olla enemmänkin. Kaikilla nuorilla perheillä tulisi olla yhtäläinen mahdollisuus nauttia uudesta perheenjäsenestä hyvässä ja turvallisessa hoidossa. Mielellämme sanomme, että lapsissa on tulevaisuus. Lapsen tarpeita ei voi kuitenkaan lykätä tulevaisuuteen odottamaan (jos edes mahdollista) vielä parempia taloudellisia aikoja. Viisauden mukaan: Lapselle ei voi sanoa Huomenna. Hänen nimensä on Tänään.