Kolumni 28.11. Koillissanomissa ja Kalajokilaaksossa.

Koillissanomien versio:
Lapsiperheet ja suvaitsevaisuus Pohjois-Pohjanmaan kultakimpaleet

Maakuntaohjelma vuosille 2007-2010 on Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston esityslistalla keskiviikkona. Kyseessä on asiakirja, johon on kirjattu maakuntamme tulevan neljän vuoden kehittämisen kulmakivet. Se on strategoiden kuninkaallinen kahdesta syystä. Ensinnäkin, raha. Maakuntaohjelmassa on viitoitettu tuleva Euroopan unionin rakennerahastokausi 2007-2013, joka tuo mukanaan mukavan lisäpotin rahaa pohjoiseen. EU-rahaa Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueilla on käytettävissä 380 miljoonaa euroa ynnä kansalliset vastinrahat. Tähän sisältyy erityinen harvan asutuksen lisä 35 euroa per asukas, yhteensä 15 4 miljoonaa euroa, minkä saimme juuri erityisolosuhteidemme vuoksi. EU:ssa on vihdoin tunnustettu pitkien välimatkojen ja harvan asutuksen aiheuttamat erityistarpeet. Kun vielä ohjelma-alue on nykyisen sirpalejaon sijaan yhteinen niin uusi kausi alkaa valoisasti.Maakuntaohjelmassa on peruslinjat sille mihin raha käytetään. Työtä tarkennetaan erityisissä EU-ohjelmissa, mutta perustus on maakuntaohjelmassa. Toiseksi, maakuntaohjelmalla on erityistä painoarvoa, sillä se kuvastaa maakunnan yhteistä tahtoa. Siihen on koottu kaikkien keskeisten tahojen ja sidosryhmien näkemys unohtamatta maakunnan asukkaita. Esimerkiksi opiskelijajärjestöt osallistuivat ohjelman laatimiseen. Voima tulee juuri näkemysten kokoamisesta; yhteinen suunta on tämä.

Pohjois-Pohjanmaa tähyää maakunnaksi, jossa suvaitsevaisuus on voimaa, jossa suorittava työ – ammattiosaaminen - on arvossaan, jossa elinympäristö on rikas ja josta tähdätään kansainvälisille markkinoille. Suvaitsevaisuus on henkistä kultaa, joka synnyttää uutta luovuutta ja yhteisöllisyyttä. Erilaisuus on rikkaus, jota pitää vaalia ja ruokkia. Me olemme erilaisten alueiden ja monimuotoisen luonnon maakunta. Monimuotoisuus myös kulttuurissa kukoistakoon. Osaamispohjaamme tulee laajentaa kulttuuris-humanistiseen suuntaan ja maahanmuuttajat tulee toivottaa tervetulleeksi. Me haluamme nostaa käden taidot kunniaan ja nostaa ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta. Näin vastaamme elinkeinoelämän tarpeisiin ja pidämme huolta osaavasta työvoimasta. Elinympäristön viihtyvyys ja kestävä kehitys on meille kilpailuvaltti, josta voimme ammentaa myös uutta taloudellista kasvua. Jo nyt matkailu (kuten vaikkapa Ruka-keskuksen kehitys) ja ympäristöteknologia antavat lupauksia vinhasta kasvusta. Tuotteet ja tulevaisuudessa myös palvelut suunnataan kansainvälisille markkinoille. Yritysten kansainvälistymistä tulee edistää. Jo nyt Pohjois-Pohjanmaa elää pitkälle viennistä, ja jatkossa entistä suurempi osa tuotteidemme ostajista tulee löytää kotimarkkinoita edempää. Esimerkiksi hirsitaloteollisuutemme kolkuttelee Kiinan markkinoille. Barentsin mahdollisuudet tulee kartoittaa ja perustaa alueelle Pohjois-Suomen vientitoimisto.

Maakuntamme ehdoton valttikortti on terve väestörakenne. Ikäihmiset ovat meille voimavara, mutta on ihana asia, että Pohjois-Pohjanmaalla syntyy lapsia ja että nuorten määrä on suuri. Väestö tosin keskittyy muutamille kaupunkiseuduille. Maakunnallisella tasolla nuoria riittää korvaamaan työmarkkinoilta ikääntymisen vuoksi poistuvaa työvoimaa. Perheiden hyvinvointiin tuleekin maakunnassamme ja myös Koillismaalla suhtautua strategisesti tärkeänä asiana. Maakuntaohjelmassa kuulutetaan perhepoliittisia ohjelmia eri alueille. Perheitä on tuettava kasvatustyössä ja lastenhoidossa, ja lapsimyönteistä ilmapiiriä on kasvattettava. Erityisenä huolenaiheena on syrjäytyminen. Sen ehkäisyyn on panostettava moniammatillisesti. Neuvoloiden, päiväkotien ja koulun toimintaedellytyksistä on pidettävä huoli. Nuorten syrjäyminen on tällä hetkellä polttava yhteiskunnallinen kysymys. Nuorille on oltava työtä ja eri asteista koulutusta tarjolla, ja mielenterveys- ja päihdeongelmiin tulee saada apua. Menetettyjä nuoria ei saa tulla. Pohjois-Pohjanmaalla pitää jokaisen voida rakentaa tulevaisuutta toiveikkaana.

Kalajokilaakson versio:
Lapsiperheet ja suvaitsevaisuus Pohjois-Pohjanmaan kultakimpaleet

Maakuntaohjelma vuosille 2007-2010 on Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston esityslistalla keskiviikkona. Se on asiakirja, johon on kirjattu maakuntamme tulevan neljän vuoden kehittämisen kulmakivet. Se on strategoiden kuninkaallinen kahdesta syystä. Ensinnäkin, raha. Maakuntaohjelmassa on viitoitettu tuleva Euroopan unionin rakennerahastokausi 2007-2013, joka tuo mukanaan mukavan lisäpotin rahaa pohjoiseen. EU-rahaa Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan j a Lapin alueilla on käytettävissä 380 miljoonaa euroa ynnä kansalliset vastinrahat. Tähän sisältyy erityinen harvan asutuksen lisä 35 euroa per asukas, yhteensä 15 4 miljoonaa euroa, minkä saimme juuri erityisolosuhteidemme vuoksi. EU:ssa on vihdoin tunnustettu pitkien välimatkojen ja harvan asutuksen aiheuttamat erityistarpeet. Kun vielä ohjelma-alue on nykyisen sirpalejaon sijaan yhteinen niin uusi kausi alkaa valoisasti. Maakuntaohjelmassa on peruslinjat sille mihin raha käytetään. Työtä tarkennetaan erityisissä EU-ohjelmissa, mutta perustus on maakuntaohjelmassa. Toiseksi, maakuntaohjelmalla on erityistä painoarvoa, sillä se kuvastaa maakunnan yhteistä tahtoa. Siihen on koottu kaikkien keskeisten tahojen ja sidosryhmien näkemys unohtamatta maakunnan asukkaita. Esimerkiksi opiskelijajärjestöt osallistuivat ohjelman laatimiseen. Voima tulee juuri näkemysten kokoamisesta; yhteinen suunta on tämä.

Pohjois-Pohjanmaa tähyää maakunnaksi, jossa suvaitsevaisuus on voimaa, jossa suorittava työ – ammattiosaaminen - on arvossaan, jossa elinympäristö on rikas ja josta tähdätään kansainvälisille markkinoille. Suvaitsevaisuus on henkistä kultaa, joka synnyttää uutta luovuutta ja yhteisöllisyyttä. Erilaisuus on rikkaus, jota pitää vaalia ja ruokkia. Me olemme erilaisten alueiden ja monimuotoisen luonnon maakunta. Esimerkiksi Oulun Eteläisen kohdalla korostuu maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus, sekä kuntien tiivis verkostoituminen. Monimuotoisuus myös kulttuurissa kukoistakoon. Osaamispohjaamme tulee laajentaa kulttuuris-humanistiseen suuntaan ja maahanmuuttajat tulee toivottaa tervetulleeksi. Me haluamme nostaa käden taidot kunniaan ja nostaa ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta. Näin vastaamme elinkeinoelämän tarpeisiin ja pidämme huolta osaavasta työvoimasta. Elinympäristön viihtyvyys ja kestävä kehitys on meille kilpailuvaltti, josta voimme ammentaa myös uutta taloudellista kasvua. Jo nyt matkailu ja ympäristöteknologia antavat lupauksia vinhasta kasvusta. Tuotteet ja tulevaisuudessa myös palvelut suunnataan kansainvälisille markkinoille. Yritysten kansainvälistymistä tulee edistää. Jo nyt Pohjois-Pohjanmaa elää pitkälle viennistä, ja jatkossa entistä suurempi osa tuotteidemme ostajista tulee löytää kotimarkkinoita edempää. Esimerkiksi hirsitaloteollisuutemme kolkuttelee Kiinan markkinoille. Barentsin mahdollisuudet tulee kartoittaa ja perustaa alueelle Pohjois-Suomen vientitoimisto.

Maakuntamme ehdoton valttikortti on terve väestörakenne. Ikäihmiset ovat meille voimavara, mutta on ihana asia, että Pohjois-Pohjanmaalla syntyy lapsia ja että nuorten määrä on suuri, esimerkiksi juuri Oulun Eteläisen alueella. Nuoria riittää korvaamaan työmarkkinoilta ikääntymisen vuoksi poistuvaa työvoimaa. Perheiden hyvinvointiin tuleekin maakunnassamme suhtautua strategisesti tärkeänä asiana. Maakuntaohjelmassa kuulutetaan perhepoliittisia ohjelmia eri alueille. Perheitä on tuettava kasvatustyössä ja lastenhoidossa, ja lapsimyönteistä ilmapiiriä on kasvattettava. Erityisenä huolenaiheena on syrjäytyminen. Sen ehkäisyyn on panostettava moniammatillisesti. Neuvoloiden, päiväkotien ja koulun toimintaedellytyksistä on pidettävä huoli. Nuorten syrjäyminen on tällä hetkellä polttava yhteiskunnallinen kysymys. Nuorille on oltava työtä ja eri asteista koulutusta tarjolla, ja mielenterveys- ja päihdeongelmiin tulee saada apua. Menetettyjä nuoria ei saa tulla. Pohjois-Pohjanmaalla pitää jokaisen voida rakentaa tulevaisuutta toiveikkaana.