Kolumni Oulu-lehdessä 7.5.2008

Kellä on, sille annetaan?

Kuntapalvelujen kasvavat asiakasmaksut tulevat koettelemaan kotitalouksia. Hallituksen aikeet korottaa kunnallisista peruspalveluista kuten päivähoidosta ja terveyskeskuskäynneista perittäviä asiakasmaksuja johtavat kansalaisten eriarvoisuuden lisääntymiseen ja köyhdyttävät erityisesti lapsiperheitä ja eläkeläisiä. Sinivihreä hallitus tekee korotusesityksellään Suomesta Euroopan johtavan asiakasmaksujen perijämaan.
Asiakasmaksuja nostetaan keskimäärin reilu 16 prosenttia, millä on tuntuva vaikutus kotitalouksien ostovoimaan. Lisäksi porvarihallitus sorvasi esityksestään korotusautomaatin, sillä maksut ovat tästä eteenpäin sidottu indeksiin, vaikka vaalipuheissa lupailtiin päinvastaista, eli tulonsiirtojen, kuten lapsilisien, sitomista indeksiin. Lasku lankeaa terveyskeskusmaksujen osalta erityisesti eläkeläisille, työttömille ja kotiäideille, jotka ovat työterveyshuollon ulkopuolella. Voi vain toivoa etteivät maksut vaikuta kohtuuttomasti hoitoon hakeutumiseen.

Paljon puhutut päivähoitomaksujen korotukset lisäävät lapsiperheiden toimeentulovaikeuksia, sillä hallituksen esitys tuo jo alle suomalaista keskipalkkaa nauttivat perheet korkeimman maksuluokan piiriin. Sitä voi ja on syytäkin kiitellä, että kaikkein pienituloisimpien päivähoitomaksuja kevennetään, mutta alle keskituloisten lapsiperheiden tuntuvasti kasvavaa maksurasitusta voidaan pitää kohtuuttomana. Lisäksi voi muistuttaa, että tämä hallitus, joka kerskuu sosiaalisuudellaan, oli vielä hetki sitten poistamassa päivähoidon nollamaksuluokan kokonaan.

Eikä tässä vielä kaikki. Ei riitä että asiakasmaksujen korotukset kirpaisevat kansalaisia, vaan samassa yhteydessä ollaan muuttamassa käänteentekevästi kunta-valtio –suhdetta. Nimittäin erityisen vaikeasti perusteltavissa on hallituksen politiikka, ettei kunnissa kerättäviä asiakasmaksuja jätetä kuntatalouteen, vaan valtio käärii rahat taskuihinsa. Tämä on ensimmäinen kerta ja siten historiallinen muutos suomalaisessa kunta-valtiosuhteessa, että valtio puuttuu kuntien rahoituspohjaan keräämällä asiakasmaksujen korotuksista saatavan hyödyn valtion kassaan tekemällä vastaavat leikkaukset kuntien valtionosuuksiin. Kyse on 60 miljoonasta eurosta. Periaatteellisesti kyse on isosta asiasta, eikä voi kuin hämmästellä yleensä kuntien puolta pitävän keskustan piittaamattomuutta asiassa. Kunnissa kannetaan poliittinen vastuu maksujen korotuksista, ja siten mahdollisten korotusten hyödytkin tulee jättää kuntiin.

On ravistavaa lukea madonluvut kuntatalouden heikosta tilasta: 119 kuntaa korotti veroprosenttia tälle vuodelle, ja yli 20%:n kuntaverokuntia alkaa olla jo yli viisikymmentä. 180 kunnassa vuosikate ei riitä edes kattamaan poistoja, ja kuntatalous jatkaakin velkaantumistaan. Samaan aikaan valtionvelkaa lyhennetään ja valtiontalouden ylijäämä viime vuonna oli jo 5,3%, mikä tuntuu kummalliselta kun samasta julkisesta taloudesta on kyse. Kuntien taloutta olisi nyt varaa vahvistaa. Vai onko hallituksen linja se, että sille annetaan kellä on?

Tytti Tuppurainen
Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston puheenjohtaja, SDP:n Oulun piirin puheenjohtaja