Oulu-lehti 7.1.2007

Pohjois-Pohjanmaalla uuden lähdön paikka

Pohjois-Pohjanmaalla on mennyt viime vuosina hyvin, alueemme on ollut menestynein maakunta pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Nyt olemme saumakohdassa: EU:n uusi ohjelmakausi alkaa, uusien maakuntaohjelmien toimeenpano käynnistyy, kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa edetään harppauksin, merkittäviä liikenneinvestointeja edistetään ja maakunnan energiastrategian myötä uusiutuvat energiavarat saavat sysäyksen eteenpäin. Uusi nousu riippuu siitä, löytyykö meiltä tarpeeksi tekemisen meininkiä ja kykyä kauaskantoisiin ratkaisuihin.

EU:n rakennerahastokaudella 2007-2013 on rahaa pohjoiseen saatu mukava lisäpotti. Kaiken kaikkiaan EU-rahaa on käytettävissä Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueella 380 miljoonaa euroa ohjelmakauden aikana, mihin päälle tulevat kansalliset vastinrahat ja yksityisen rahoituksen osuudet. Siten pelkästään Euroopan aluekehitysrahaston yhteenlaskettu summa on 1 102,6 miljoonaa, mitä voi jo pitää huimana aluekehityksen työkaluna. Euroopan Sosiaalirahaston varoja Pohjois-Suomi joutuu hakemaan myös valtakunnallisissa mittelöissä, sillä noin 60 miljoonaa euroa laskennallisesti Pohjois-Suomelle kuuluvia rahoja on kansallisen hankehaun kohteena. Tässäkin korostuu nyt päättyvää kautta laajemmat ja vaikuttavammat hankkeet.

Maakuntaohjelma on se strategioiden kuninkaallinen, johon on paalutettu Pohjois-Pohjanmaan kärkihankkeet ja EU-rahojen käyttö. Tähyämme maakunnaksi, jossa suvaitsevaisuus on voimaa, jossa suorittava työ – ammattiosaaminen - on arvossaan, jossa elinympäristö on rikas ja josta tähdätään kansainvälisille markkinoille. Kestävä kehitys on meille kilpailuvaltti, josta voimme ammentaa myös uutta taloudellista kasvua. Jo nyt matkailu (kuten vaikkapa Kalajoen tai Ruka-keskuksen kehitys) ja ympäristöteknologia antavat lupauksia vinhasta kasvusta. Luonnonvaramme ovat runsaat. Uusia hankkeita on viriämässä muun muassa kaivosteollisuuteen.

Suvaitsevaisuus on henkistä kultaa, joka synnyttää uutta luovuutta ja yhteisöllisyyttä. Maahanmuuttajat tulee toivottaa tervetulleeksi ja kulttuurin monimuotoisuuden on annettava kukoistaa. Osaamispohjaamme tulee laajentaa kulttuuris-humanistiseen suuntaan ja uusia toimialoja edistää. Hyviä näyttöjä on jo saatu sisältö- ja medialiiketoiminta-alalta, jossa hiljattain säätiöity Pohjoinen elokuva- ja mediakeskus POEM alkaa vähitellen ottaa aluekehitysvastuuta toimialalla. Voimakasta kasvua on erityisesti peliyrityksissä, joista osa on jo saavuttanut kansainvälisen läpimurron.

Oulun yliopisto ja maakunnan ammattikorkeakoulut ovat kehittämisen moottoreita, ja niiden opetuksen ja tutkimuksen tasosta on pidettävä huoli. Pohjois-Pohjanmaan valttikortti on nuorten suuri osuus, ja koulutuksen kohdistuminen oikeille aloille on nuorten tulevaisuuden kannalta elintärkeää. Nuorisotyöttömyys on esimerkiksi Oulun kaupungissa suurten kaupunkien suurin, 17,5% 15-24 –vuotiaista oli 2005 työttömänä. Nuorten syrjäytymiseen, päihdeongelmiin ja mielenterveysongelmiin on otettava kerta kaikkiaan nolla-toleranssi, siihen on puututtava heti.

Kovenevaan globaaliin kilpailuun vastataan tukemalla yrityksiä osallistumaan tutkimus- ja kehityshankkeisiin (mm. TEKES ja tutkimuksen 7. puiteohjelma) ja edistämällä yritystemme kansainvälistymistä. Liiketoiminta- ja markkinointiosaamisen tason nostamiseksi tulee välittömästi ryhtyä toimiin. Uutta kehitetään esimerkiksi mobiiliteknologiasta, jossa haluamme pitää asemamme yhtenä keskusalueista. Pohjois-Pohjanmaa elää pitkälle viennistä, ja jatkossa entistä suurempi osa tuotteidemme ostajista tulee löytää kotimarkkinoita edempää. Esimerkiksi hirsitaloteollisuutemme kolkuttelee Kiinan markkinoille. Barentsin tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet tulee myös kartoittaa. Maailma katsoo pohjoiseen ja me olemme siinä kynnyksellä. On laadittava kansallinen Barents-strategia ja selvitettävä mahdollisuus perustaa Murmanskiin Pohjois-Suomen toimisto.

Saavutettavuus on meille pitkien välimatkojen vuoksi ydinkysymys. Perustienpidon rahoitus vaatii edunvalvontaa valtiovaltaan päin, sillä nykyrahoituksella tiestön kunto rapautuu. Suuret liikennehankkeet ovat esityslistalla: olemme linjanneet kärkihankkeiksemme Seinäjoki-Oulu –radan palvelutason parantamisen, pääteiden (mm. vt 4 ja vt 8) kehittämisen sekä Kuusamon ja Oulun lentoasemien kehittämishankkeet. Jälkimmäinen tähtää kansainväliseksi kentäksi. Mahdolliset investoinnit toteuttaa aikanaan valtion liikelaitos Finavia. Voi kysyä olisiko hankkeelle suotuisammat edellytykset toteutua, mikäli Oulunsalo olisi osa Oulua. Lentoyhteyksien toisessa päässä kun on esimerkiksi suurkaupunki Tukholma.

Maakunnan energiataloudessa olemme vastaavan suuren askeleen äärellä kuin aikanaan turvetuotantoa rakennettaessa. Maakunnan omat uusiutuvat energiavarat ovat huomattavat ja suuri kiinnostus kohdistuu bionenergiaan. Meillä on myös mittava tuulienergiapotentiaali: kaavallinen valmius on olemassa satojen megawattien offshore –tuulivoimapuistoihin. Vesivoimaa voidaan lisätä nykyisiä voimalaitoksia tehostamalla ja esimerkiksi tulvavesiä varastoimalla. Tulemme tavoittelemaan maakunnallista omavaraisuutta, jossa alueen oma energian tuotanto kattaa lämmön ja sähkön kulutuksen.

Tytti Tuppurainen
Kirjoittaja on filosofian maisteri ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston puheenjohtaja (sd.)