GATS Oulussa

Valtuuston kyselytunti on tapa saada päättäjien huomio kiinnittymään hetkeksi johonkin erityistä mielenkiintoa ansaitsevaan teemaan. GATS tuli viralliseen Ouluun, kun tein seuraavanlaisen kirjallisen kysymyksen kunnallisesta palvelutuotannosta ja GATS-neuvotteluista: Maailmankauppajärjestön eli WTO:n (World Trade Organization) käynnissä olevalla neuvottelukierroksella neuvotellaan palvelukaupan vapauttamisesta ns. GATS-sopimuksen (General Agreement on Trade in Services) mukaisesti. GATS-sopimus ei periaatteellisesti koske julkisia palveluja. Tämän periaatteen mukaisesti esimerkiksi Suomi saisi päättää skandinaaviseen hyvinvointivaltio-malliin kuuluvista julkisista palveluista itse. Kuitenkin GATS-sopimuksen määritelmä julkisista palveluista on hyvin tulkinnanvarainen. On aiheellista esittää huoli, turvaako määritelmä valtioiden ja kuntien oikeutta päättää julkisten palvelujen järjestämisestä. Sopimuksen I artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan julkisilla palveluilla tarkoitetaan "palveluja, joita ei tarjota kaupallisesti eikä kilpailtaessa yhden tai useamman palvelujen tarjoajan kanssa". Monet julkiset palvelut on kuitenkin hinnoiteltu ja kilpailevat yksityisten palvelujen tarjoajan kanssa. Tämä epäselvyys on huolestuttavaa Suomen ja Oulun palvelujärjestelmän näkökulmasta. Viime kädessä tulkinnat ratkaistaisiin WTO:n riitojen ratkaisuelimissä ylikansallisella tasolla. On tärkeää huomata kuntien päätösten olevan avainasemassa GATS-sopimuksen soveltamisessa. Oululainen malli tilaaja -tuottaja -mallista, ns. ydinkunta-palvelukunta -malli, vie eräiltä osin kohti julkisten palvelujen kilpailutusta. Tulevaisuudessa nämä palvelut saattavat joutua ylikansalliseen kilpailuun, mikäli GATS-sopimusta tulkitaan tiukasti. Siksi kysyinkin, onko Oulun kaupungin palvelutuotannon kehittämisessä (ns. ydinkunta-palvelukunta -malli) huomioitu WTO:n GATS-neuvottelujen mahdollisia vaikutuksia kansalaisille tarjottuihin peruspalveluihin.

Sain vastauksen 14.4.2003 valtuuston esityslistalla. Valtuuston hyväksymässä vastauksessa korostettiin kauppa- ja teollisuusministeriön ja EU:n komission tulkintaa, jonka mukaan valtiot itse päättävät mitä palveluja ne pitävät julkisina palveluina. ”Lakiin perustuva valtion velvollisuus tarjota tiettyjä palveluja tekee palvelusta julkisen riippumatta siitä, tarjotaanko se kokonaisuudessaan julkisen sektorin toimesta vai osittain myös yksityisten palveluntarjoajien kautta. Näin ollen esimerkiksi kuntien ostopalvelujen kautta tarjoamat lakiin perustuvat palvelut ovat edelleen julkisia palveluja ja jäävät GATS-sopimuksen soveltamisen ulkopuolelle, vaikka niiden tosiasiallinen tuottaja olisikin yksityinen taho. Olennaista määrittelyn suhteen on juuri se, että laki velvoittaa julkisen vallan palvelun tarjoamiseen eikä palvelua tarjota kaupallisin perustein.” Koko vastaus on Oulun kaupungin nettisivuilla www.ouka.fi kaupunginvaltuuston 14.4.2003 pöytäkirjassa. Asia on toki juuri näin, kuten Oulun kaupunki lausuu. Mikä edelleen huolestuttaa ja pitää valppaana, on se menettelytapa, jolla WTO-neuvottelut käydään: ns. single undertaking –menettely merkitsee sitä, ettei mistään ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu. Juuri kyseinen single undertaking voi vielä viedä pohjan pois tähän mennessä sovituilta yhteisiltä pelisäännöiltä, jotka suojaavat julkisia palveluja ylikansalliselta kilpailulta. Juuri siksi GATSkin tulisi ottaa Oulussa vakavammin kuin eräiden valtuutettujen asian käsittelyn yhteydessä livauttamat huolimattomat ja seksistiset heitot tyyliin ”otetaanko single vai double room”. Yhteiskunnalla ei ole varaa siihen, että GATS menee yli hilseen.