Pohjois-Pohjanmaan panostettava nuoriin naisiinsa

Toimittaja Siina Välimaa tarttui tärkeään asiaan 7.1.Kalevan pääkirjoitussivulla kysyessään ovatko akateemiset nuoret naiset aikamme köyhälistöä. Kuten Välimaa kirjoitti, kärsivät akateemiset nuoret naiset työelämän erittäin kovista vaatimuksista, määräaikaisista työsuhteista ja (erityisesti julkisen sektorin) kehnosta palkkatasosta. Nämä samat ongelmat koskevat toki nuoria miehiäkin ja naisia yleensä, mutta ehkä sattuvimmin juuri koulutettuja nuoria naisia.

Haluaisin laventaa keskustelua pohtimalla ns. nuorten naisten kysymystä Pohjois-Pohjanmaan ja koko pohjoisen Suomen kannalta. Näyttää nimittäin siltä, että Pohjois-Pohjanmaa ei ole erityisen vetovoimainen nuorten naisten kannalta. Kun tarkastelee Pohjois-Pohjanmaan väestöä ikäryhmittäin, niin havaitsee että maakunnassamme on naisten enemmistö vain yli 60-64-vuotiaiden ja sen ylittävissä ikäryhmissä - muuttoliike on siten vääristänyt alueemme sukupuolirakennetta huolestuttavasti. Työikäiset ja siis myös synnytysiässä olevat naiset muuttavat herkästi täältä pois. 90-luvun lamassa hävisi nimenomaan naistyöpaikkoja, ja uudet työpaikat ovat syntyneet 80% Oulun seutukuntaan ns. miestyöaloille. Nuorella naisella ei siis joko ole työtä lainkaan tai jos on, se on Välimaan kuvaamien kovien lakien alainen.

Nuorten naisten poismuuttoa hillitseväksi tekijäksi tuskin käynee sekään tieto, joka selviää Tilastokeskuksen tuoreesta tasa-arvotutkimuksesta: naisten edustus politiikassa jää täällä pohjoisessa alle maan keskiarvon. Esimerkiksi Pohjois-Suomen pääkaupungissa Oulussa naisten osuus kaupunginvaltuutetuista on vain vähän yli kolmannes, kun se esimerkiksi Espoossa on yli 50%. Yhtälö ei näytä lainkaan hyvältä, kun siihen ynnää vielä faktan, jonka mukaan täällä naisten kotitöihin käyttämä aika on muuta maata suurempi. Rajusti kärjistäen voisi todeta, että elämä pohjoisessa tarjoaa nuorelle naiselle teknologiapitoisen talouden, ankaran työelämän, poliittisen paitsion ja runsaasti kotitöitä.

Vielä tällä hetkellä korkea syntyvyys pitää Pohjois-Pohjanmaan väestökehityksen positiivisena, mutta tilanne voi muuttua kestämättömäksi, mikäli synnytysikäisten naisten poismuutto pahenee. Maakuntamme onkin välttämätöntä panostaa nuoriin naisiinsa. On luotava työpaikkoja, kehitettävä niiden mielekkyyttä ja ennen kaikkea avattava profiilimme teknologiapainotteisuutta kulttuuris-humanistiseen suuntaan. Tämän suuntainen esitys sisältyykin kahdenkymmenen vuoden päähän tähtäävään Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmaan. Työelämän alueella voisimme pyrkiä kasvattamaan vetovoimaamme vakinaistamalla määräaikaisia työsuhteita. Tutkimusten mukaanhan työn jatkuvuus ja työsuhdeturva ovat palkkaakin tärkeämpiä vetovoimatekijöitä. Tämä vaatisi erityisesti alueemme suurilta julkisen sektorin työnantajilta tietoista asennemuutosta. Onnistuessaan kulttuuris-humanistinen osaaminen ja vakinaistaminen toisivat osaltaan käsittääkseni nimenomaan nuorille naisille huomattavaa lisäarvoa ja yhden syyn pysyä pohjoisilla kotikonnuilla. Tasapainoinen väestönkehitys taas on yhteinen etumme.

Tytti Tuppurainen
maakuntahallituksen jäsen, Pohjois-Pohjanmaan liitto
kaupunginvaltuutettu (sd.), Oulu