Myötätuulta kuntauudistuksen jatkoon
Maakunnan kunta- ja palvelurakenne-talkoiden ensinäytös on nähty, ja PARAS-pallo on heitetty valtiovallalle. Pohjois-Pohjanmaan kuntien lausunnoista koottu näkemys toimitettiin sisäasiainministeriölle 15.2. Yksimielistä yhteenvetoa edelsi huikaisevan laaja työ. Työtä inspiroimaan ministeriöstä oli annettu kentälle paljon puhutut kolme mallia, peruskuntamalli, piirimalli ja aluekuntamalli. Kaikissa näissä tunnustetaan mittakaavaedut: palveluiden järjestäminen vaatii nykyistä suurempia väestöpohjia. Uudistettavan kuntarakenteen merkitystä suomalaiselle hyvinvoinnille ei voi yliarvioida. Neljä viidestä julkisen sektorin työntekijästä on kuntaorganisaation palveluksessa. Julkisissa hyvinvointipalveluissa kuntien merkitys on vielä suurempi: kuntien ja valtion työnjaossa kunnat vastaavat toimeenpanosta ja valtio valvoo ja katsoo päältä. Suomi ei ole tiukasti tulkiten hyvinvointivaltio, vaan hyvinvointiyhteiskuntamme on pikemmin hyvinvointikuntien verkosto. Nyt aika vaatii vahvempia kuntia.
Vaihtoehdoista Pohjois-Pohjanmaa sorvasi omiin erityisolosuhteisiinsa soveltuvan näkemyksen, joka väistämättä on kompromissi. Totesimme, että maakuntamme aluekeskuksiin Ouluun, Raaheen, Ylivieskaan ja Kuusamoon soveltuu peruskuntamalli. Nämä alueet kattavat ¾ maakuntamme asukkaista. Sen sijaan aluekeskusten ulkopuolisilla alueilla päädyttiin piirimallia lähestyviin ratkaisuihin. Yhtä ainoaa sapluunaa ei löytynyt. Näkemykseen mahtuvat niin kuntaliitokset kuin erilaiset yhteistoimintajärjestelytkin. Maakuntamme olosuhteiden kirjo on kuin mini-Suomi; se mikä sopii Oulun tiuhaan asutulle työssäkäyntialueelle, soveltuu kehnosti maakuntamme harvaan asutulle ja ikääntyvälle maaseudulle. Voimassa olevan maakuntasuunnitelman mukaan Pohjois-Pohjanmaan ydinstrategia on olla alueiden ja yhteistyön maakunta. Maakunnan painavimman strategia-asiakirjan hengessä oli helppo olla tukemassa lausunnossamme PARAS-hankkeen tavoitetta siitä, että ketään tai mitään aluetta ei jätetä oman onnensa nojaan.
On huomattava, että toistaiseksi on vasta jätetty vastaukset ministeriön esittämiin kysymyksiin. Kaikki Pohjois-Pohjanmaan osalta lausuttu on käytännössä teoreettista pohdintaa siitä, mikä esitettyjen vaihtoehtojen valossa olisi sovelias ratkaisu meidän olosuhteisiimme. Ainuttakaan kuntaliitosselvitystä ei lausunnon perusteella aloiteta, elleivät maakuntamme asukkaat ja päättäjät niin tahdo. Nyt olisikin syytä pitää yllä uudistusmieltä. Uudistusta ei pidä tärvätä lyhytnäköisyydellä tai uskalluksen puutteella. Uskon vahvasti, että kunta-Suomen mannerlaatat ovat peruuttamattomasti liikkeessä. Pohjois-Pohjanmaalla lähtökohdaksi otettiin, että maakunnassamme on sekä kuntarakenne- että palvelurakenneongelma. Kuntaliitosten vireyttämistä odotetaan erityisesti Siikalatvan seutukuntaan kuuluvilta asukasluvultaan pieniltä kunnilta. Henkilökohtaisesti soisin myönteisempää virettä myös Oulun seudun peruskunnan muodostamiseen.
Nyt käsillä on puitelain valmistelu, jolla linjataan uudistuksen jatko. Puitelaissa olisi tärkeä käsitellä uudistuksen demokratia-ulottuvuutta. Kuntalaisilla tulee jatkossakin olla sananvalta siihen, miten heitä koskevat palvelut järjestetään. On tärkeää, että yhteys kuntalaisen ja päättäjien välillä on mahdollisimman läpinäkyvä eikä ylimääräisiä hallinnon väliportaita tarkoituksellisesti rakenneta. Olisi lisäksi suotavaa, että puitelaissa huomioitaisiin henkilöstön asema tulevissa muutoksissa. Kyse on painavasta seikasta, sillä työvoiman eläköitymisen myötä myös kunnat joutuvat kilpailemaan osaavasta työvoimasta. Uudistuksessa esillä pidetty tilaaja-tuottaja –malli vastaa pitkälle palvelutuotannon haasteisiin, kunhan se ymmärretään laajasti kattaen eri tuottamistavat oman tuotannon kehittämisestä kilpailutukseen. Uudistuksessa on tarkasteltava myös valtion aluehallinnon rakennetta sekä palveluiden rahoituspohjaa. On optimoitava valtion osuuksien, kuntien oman tulopohjan ja harkinnanvaraisten valtionapujen kokonaisuus. Nyt käynnissä olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä tulemme kohtaamaan toimintaympäristön muutokset modernimmalla kuntarakenteella. Muutos vaatii aina myönnytyksensä. Esiin karsiintuvat päättäjät, jotka kykenevät viisaasti näkemään yli vaalikausien ja hetkellisten raja-aitojen.
Tytti Tuppurainen
Kirjoittaja on filosofian
maisteri ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston puheenjohtaja (sd.)
