Taas korvatulehdus

Pikkuinen Olli Eemeli on taas kipeänä. Raukalla on jo kolmas korvatulehdus alle puolen vuoden sisällä, eikä ikää ole vasta kuin 1,7 vuotta. Menossa on kolmas antibioottikuuri. Hirvittää lääkkeiden määrä niin pieneen varteen, vaikka kyllä vielä enemmän surettaa lapsen sairastelu. Kun pienen lapsen silmät ovat sairaudesta sameat ja itkussa kuuluu kivulias ja tuskallinen olo, niin siinä on jotain hätäännyttävää ja herkistävää. Vaatii perheeltä erityisjärjestelyjä, että kaikesta työn ja perheen ja ehkä harrastusten yhteensovittamisesta selvitään. Jo pienillä lapsilla niin yleinen korvatulehduskierre voi uuvuttaa perheen. Olli Eemeli oli niin sisukas, että jatkoi normaalia pikkumiehen elämää tappiin asti ilmaisematta kipua korvissa mitenkään. Kunnes yhtäkkiä nousi tosi kova kuume, ja oli pakko lähteä lääkäriin. Pääsimme samana päivänä terveyskeskukseen omalle lääkärille. Todettiin, että molemmat korvat olivat selvästi tulehtuneet, ja kirjoitettiin resepti.

Oliko Olli Eemelin välttämätöntä saada antibioottikuuri? Suomessa määrätään noin kolme miljoonaa antibioottikuuria vuodessa. Väitetään, että jopa puolet näistä resepteistä on turhia, siis että poskiontelontulehduksista ja lasten korvatulehduksista osa paranisi ilman antibiootteja. Suomen Akatemia piti hiljattain tiedotustilaisuuden Kansanterveyslaitoksen ja Tukholman Karoliinisen Instituutin yhteisestä tutkimuksesta, jonka tulosten mukaan antibioottikuuri on voimakkaan haitallinen ihmisen normaalille bakteeritasapainolle, ja että häiritsevä vaikutus kestää paljon aikaisemmin tunnettua pitempään, ainakin vuoden. Tiedotustilaisuudessa tuloksista kertoneen Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori Pentti Huovisen mielestä ihmisten pitäisi herätä huomaamaan turhien antobioottikuurien haitat. Suomessa syödään muita Pohjoismaita enemmän antibiootteja. Huovinen vaati myös, että poliittisten päättäjien olisi tiedostettava päiväkotien ryhmäkoon kansanterveydelliset vaikutukset. Päiväkodit ovat nykyisellään hänen mielestään vastustuskykyisten bakteerien hautomoita.

Hämmennys on kieltämättä melkoinen, kun lapsi popsii jo kolmatta kuuriaan. Toki Huovinenkin korostaa, että lääkärin määräämät lääkkeet on ehdottomasti otettava. Ei ole inhimillistä pelata lapsen terveydellä ja itsepintaisesti odottaa, että tulehdus vain menisi ohi. Minulla ei ainakaan ole tähän hätään muuta vaihtoehtoa kuin auttaa lastani lääkkeillä lääkärin ohjeen mukaisesti. Yhdyn kuitenkin professori Huovisen näkemykseen siitä, että antibiootteja ei pidä käyttää löyhin perustein ja että bakteeritulehduksiin olisi kehitettävä vaihtoehtoisia hoitokeinoja. Ennenkaikkea olisi mielestäni pystyttävä puuttumaan sairauden syihin, eikä hoitaa vasta seurauksia. Tiedustellessani lääkäriltä, voinko itse mitenkään estää uusia tulehduksia, sain vastaukseksi etten oikeasti mitenkään. Yksivuotias on bakteeri-imuri, joka pistää kaiken suuhun kaikkialla. Meidän tapauksessamme edes päivähoidon ryhmäkoolla ei ole merkitystä, sillä Olli Eemeli on vielä kotihoidossa. Kyse taitaa olla yksinkertaisesti siitä, että toiset lapset ovat herkempiä saamaan tulehduksia kuin toiset. Päiväkodeissa hyvällä hygienialla voidaan ehkäistä bakteerien leviämistä. Siitä huolimatta pitää estää päivähoidon ryhmien paisuminen ylisuuriksi. Sillä on muutakin merkitystä kuin vain bakteerien välttäminen.