Vaihtoehdot esiin

Oulussakin on kampanjoitu tulevien Euroopan parlamentin tiimoilta ja herätelty ihmisiä äänestämään. Innostus onkin aiempaa suurempaa, jos johtopäätöksen vetää kampanjamateriaalin menekistä. Paljon parjatut julkkisehdokkaat ovat ehkä tahtomattaan tehneet palveluksen eurovaaleille, sillä jos ei ihmiset muusta puhu, niin ainakin siitä että parlamenttiin täytyy saada osaavat poliitikot ”eikä mitään rallikuskeja”. Valokeila kohdistuu politiikan ammattilaisiin, mikä lupaa hyvää sosialidemokraattien vaalimenestykselle, sillä listamme on tunnustetusti erittäin vahva. Karismaattia, päteviä ehdokkaita on useilta yhteiskunnan lohkoilta.

Suomen henkilökeskeinen vaalijärjestelmä hämärtää ehkä jonkin verran sitä, mikä merkitys on puolueen valinnalla. Ei nimittäin ole yhdentekevää, mistä puolueesta mieli ehdokkaansa noukkii. Ratkaisevaa on mielestäni se, missä ryhmässä tuleva europarlamentaarikko Euroopan eduskunnassa istuu. Europarlamentin vaikutusvaltaisimmat ryhmät ovat oikeistolainen konservatiiviryhmä (EPP) ja vasemmistoon lukeutuva sosialidemokraattiryhmä (PSE). Konservatiivien vaikutusvaltaa nakertaa se, että he ovat keskenään eripurainen porukka, kun taas demariryhmä on parlamentin yhtenäisin. Kannatuserot näiden kahden välillä ratkaisevat hyvin pitkälle tulevan kehityksen. Nämä kaksi ovat todellisia vaihtoehtoja, ja se on syytä kirkastaa ihmisille. Konservatiivien voitto olisi voitto markkinalähtöiselle politiikalle, jonka seurauksena uusliberalistinen suuntaus entisestään vahvistuisi. Jos taas europarlamentin vasemmisto voittaa, se merkitsee ihmislähtöistä politiikkaa, jossa talouselämää säännellään ihmisen ehdoilla. Pelkkä markkinoiden vapauttaminen vie vain huonompaan suuntaan.

Erikoinen tilanne on Keskusta-puolueella: Keskustan mepit istuvat Euroopassa Liberaaliryhmässä, joka ajaa maailmankaupan vapauttamista ja luopumista maatalouden tukiaisista. Keskustan ehdokkailla on varmaan vaikea olo, kun kotimaassa kovin puhein vaaditaan suomalaista ruokaa (mikä tavoitteena on minunkin mielestäni ihan hyvä), mutta Euroopan parlamenttiin mennään ryhmään, joka ei tätä käytännössä puolusta. Realistisempi ote tässäkin on demariryhmällä, joka vaatii maaseuden laajaa kehittämistä ja tukien ohjaamista perheviljelmille.

Vaikka EU voi monelle vaikuttaa etäiseltä, niin tosiasiassa unioni vaikuttaa koko ajan kansalaisten arjessa. Valtaosa EU:n direktiiveistä pannaan toimeen kuntatasolla (ajatellaan vaikkapa jätehuollon ja kierrätyksen määräyksiä). Direktiivit vaikuttavat tuntuvasti kuntien toimintaan. Niillä voi olla ratkaiseva vaikutus kuntien omaan palvelutuotantoon. Siksi kannattaa ottaa kantaa kesäkuussa. On muistettava se, että vaikka äänestysprosentti olisi 10, niin 14 europarlamentaarikkoa valitaan Suomesta. Sinäkin voit vaikuttaa sihhen, keitä he ovat.