Varakkaalla vaikeammat valinnat?

Oulun kaupunginvaltuusto käsitteli elokuun lopun taloustilannetta maanantaina. Kaupungin välitilinpäätöksen mukaan kaupunki ja sen liikelaitokset ovat tuottaneet tulosta kaikkiaan 55 miljoonaa euroa. Kaupungin yhtiöt tulevat tulouttamaan kaupungille vuonna 2006 noin 20 milj. euroa. Menot pysyvät suunnilleen budjetin mukaisella tasolla, ylityspainetta on vain 2 miljoonaa euroa. Oulun talous on loistavan hyvä ja kaikki ovat tyytyväisiä. Uuden kaupunginjohtajan työlle voi luvata kylläistä alkua. Onko kaikki auvoisasti vai näyttääkö se vain siltä? Voidaan katsoa miten muun muassa sosiaalipuolen säästöihin ja budjetin pitämiseen on päästy.
Esimerkiksi toimeentulotukiasiakkaiden jonotus on ollut alkuvuona keskimäärin 16 päivää ja kesällä jopa 24 päivää. Huoli on aiheellinen: miten esimerkiksi toimentulotukea saava yksihuoltajaäiti selviää? Tavoitteeksi on asetettu seitsemän päivän päätösaika. Vuodesta toiseen päätösajat silti venyvät ja aina opiskelijat ja valmistuneet tulevat yllätyksenä asiakkaiksi. Olisiko syytä tehdä sosiaalitoimessa kattava selvitys, onko resursointi kohdallaan.
Leikkuri on käynyt laajalti: asumisen ohjaaja - ja tukiasuntopalveluiden sekä perhetyön ostopalveluja on vähennetty, sijaisia on vähennetty lastenkodeissa ja lastensuojelun sosiaalityössä ja asumisneuvontatyön suunniteltu vakanssi on jätetty täyttämättä.
Alueellisen vanhustyön sairaspoissaolot ovat lisääntyneet työterveyshuollon arvion mukaan 50 % edelliseen vuoteen verrattuna. Sijaistukseen olisi välttämätöntä satsata. Olen tehnyt asiasta talousarvioaloitteen, jossa esitän 100 000 euroa asian korjaamiseksi.
Mielenterveystyön ja myös päihdepalvelujen ostoja on vähennetty ja koetettu ohjata asiakkaat omien palvelujen käyttäjiksi. Säästö ei ole toteutunut. Päihdepalveluissa Oulu laahaa suosituksia huomattavasti jäljessä. Tästäkin olen tehnyt talousarvioaloitteen, jotta päihdehuollon resursseja lisättäisiin STAKES:n suositusten mukaisiksi.

Kaupunkilaisille on erittäin haasteellista perustella puutteita ja leikkauksia palveluissa, kun talous on priimakunnossa. Rahaa tulee enemmän kuin on budjetoitu, kymmeniä miljoonia euroja. Puuhastelu yhteiskunnan heikoimpien jäsenten palvelujen säästöjen parissa ei ole edes järin kannattavaa, sillä toimenpiteiden taso on 100.000 – 50.000 €. Silti yksittäisten ihmisten arjessa toimenpiteet tuntuvat kurjistavilta. Hyvinvointiyhteiskunnan peruslogiikkaan kuuluu se, että ihmisiltä kerätään veroja, minkä vastineeksi tuotetaan palveluja ja tulonsiirtoja. Kunta ei ole voittoa keräävä yritys (vaikka tietenkin investointeihin ja tulevaan tulee varautua). Oululaisilla on lupa odottaa, että taloudellisesti hyvät ajat heijastuvat heidän arkeensa laadukkaina palveluina.