Pohjolan Työ 25.1.2007

Lisää lapsia

Kolme aihetta ovat ylittämättömiä Suomen tulevaisuuden haasteita pohdittaessa: vanhustenhuollon turvaaminen, lapsiperheiden hyvinvointi sekä työikäisten asiat. Nämä teemat kiertyvät toisiinsa, jopa niin että haasteet voi kirkastaa vaatimukseen: lisää lapsia.
Tämä oli aiheena, kun sosiaali- ja terveysministeriön valtiosihteeri Leila Kostiainen vieraili maanantaina Oulussa ja valtuustoryhmässämme.

Suomessa västö ikääntyy Euroopan nopeimmin. Ikääntymiskehitys on jo sinänsä syy lisätä voimavaroja vanhustenhuoltoon: määrälliset lisäykset tulevat aivan väkisin kun ikääntyneiden määrä kasvaa. Hoivan tarve lisääntyy. Vanhustenhuollon laatu ja taso ovat kysymyksiä, jotka ovat keskustelussa pinnalla päivittäin. On sanottu korkealla tasolla, että vanhustenhuolto on yhteiskuntamme häpeäpilkku. Inhimillinen vanhuus on vähintä mitä Suomen nykyisen hyvinvoinnin rakentaneet sukupolvet voivat odottaa.

Miten lisäresurssit vanhustenhuoltoon rahoitetaan? Vastaus on samalla sekä yksinkertainen että vaikea: tarvitsemme talouskasvua ja tuottavuuden lisäystä. Vaikeaa se on siksi, että ikääntymisen myötä työvoiman määrä vähenee. Siksi työikäisistä on saatava enemmän irti. Työllisyys on avainasemassa. Ikääntyvässä Suomessa meillä ei ole varaa jättää käyttämättä inhimillisiä panoksia.Työurat on saatava pitemmiksi ja katkottomammiksi, jotta pystytämme kustantaman hyvinvointipalvelut. On panostettava työikäisten terveyteen ja jaksamiseen. Työelämän kysymykset ovat tämän päivän kovinta talouspolitiikkaa. Kuinka takaamme sen, että pyörät pyörivät, kun ihminen on kovilla? Työterveys ja työympäristön turvallisuus (niin fyysinen kuin henkinenkin) ovat arvossaan. Hallitus on ymmärtänyt ajan hengen, ja Tarja Filatovin aloitteesta Työelämän kehittämiskeskus Tykes on vakiinnuttanut paikkansa.

Lapsiperheet ovat se tekijä, johon kaikki edellä oleva liittyy: tällä hetkellä hedelmällisyysluku (jolla kuvataan syntyvyyttä) on 1.8, kun sen pitäisi olla 2,1 jotta väestörakenne pysyisi terveenä. Perhepolitiikka liittyy siten myös ikääntymiskehitykseen. Maahanmuutolla ei voida korvata työllisen työvoiman tarvetta. Suomi tarvitsee lapsia lisää.
Köyhyyttä tutkittaessa on havaittu, että nimenomaan pikkulapsiperheet, monilapsiset perheet, yksinhuoltajaperheet, ja pitkäaikaistyöttömyydestä kärsivät perheet ovat tiukilla ja kärsivät suoranaisesta köyhyydestä. Lapsilisien korotuksella tuetaan perheiden toimeentuloa. Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta on nostettava, ja elatustukea korotettava.
Päivähoitojärjestelmää on uudistettava, jotta osapäivähoito tulisi käyttökelpoisemmaksi. Osittaista hoitorahaa korotettava. Nämä uudistukset ovat tarpeen, jotta perheillä olisi enemmän kortteja siinä pakassa, jossa työn ja perhe-elämän kysymyksiä yhteensovitetaan. Politiikan tavoitteena on oltava lapsiperheiden hyvinvointi.